Aleksei Brusilov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksei Brusilov vuonna 1914.

Aleksei Aleksejevitš Brusilov (ven. Алексей Алексеевич Брусилов, 1. syyskuuta 1853 Tbilisi17. maaliskuuta 1926 Moskova) oli venäläinen ratsuväenkenraali, joka kesäkuussa 1916 sai komennettavakseen koko Venäjän luoteisrintaman sen jälkeen kun Aleksei Evert ja Aleksei Kuropatkin olivat pitäneet parempana jäädä vain puolustusasemiin, vaikka Venäjää lainoittanut ja tukenut Ranska pyysi toista hyökkäystä itärintamalla pääasiassa Itävalta-Unkarin joukkoja vastaan, jotta Saksan olisi pakko luopua Verdunia vastaan kohdistetusta hyökkäyksestä ja näin Ranskan tilanne helpottuisi.

Brusilov aloitti Venäjän 8. armeijan komentajana 1914 ja hänestä tuli 1916 Nikolai Ivanovin seuraaja koko luoteisrintaman komentajana siksi, että hänellä oli tarjota hyökkäyssuunnitelma ranskalaisiin Verdunissa kohdistuneen paineen keventämiseksi. Brusilovin hyökkäys toteutettiin 4. kesäkuuta – 20. syyskuuta välisenä aikana 1916, minkä jälkeen keskusvaltojen puolella Paul von Hindenburg sai rintaman vakiintumaan.

Brusilov kannatti Nikolai II:n vallasta luopumista 1917 ja Venäjän väliaikainen hallitus nimitti hänet Nikolai II:n vallasta luopumisen jälkeen koko Venäjän armeijan komentajaksi. Brusilov suunnitteli yhdessä Aleksandr Kerenskin kanssa vuonna 1917 suoritetun Kerenskin hyökkäyksen, jota kutsutaan harvemmin myös Brusilovin toiseksi hyökkäykseksi.

Bolševikkien otettua vallan väliaikaiselta hallitukselta ja vallan jakauduttua eri kenraaleille odotti Brusilov vuoteen 1920, kunnes tarjoutui kansankomissaarien palvelukseen. Hän johti 1920 sota-asiain sekä ulkoasian kansankomissaari Lev Trotskin alaisuudessa puna-armeijan hyökkäystä Varsovaa kohti puolalaisia vastaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]