Valtioneuvos Johannes Virolaisen (1914-2000) ensimmäistä avioliittoa varjosti lapsettomuus. Johannes ja Kaarina Virolainen olivat naimisissa yli 40 vuotta. Virolaisen avioero ja uusi liitto kypsässä iässä televisiosta koko kansalle tutun Kyllikki Stenrosin kanssa vuonna 1981 oli aikansa suuria uutisia.
Kati Katajiston uuden elämäkerran Verraton Virolainen (Otava) mukaan avioero oli Kaarina Virolaiselle erityisen katkera, koska hän pysyi Johanneksen rinnalla, vaikka pariskunta ei voinut saada lapsia. Kirjan mukaan tähän oli syynä Johanneksen lapsuudessaan sairastama ”ankara tauti, sikotauti tai vastaava”.
Sikotaudin jälkitaudin seurauksena voi olla miehen hedelmättömyys. Ennen kuin tautia vastaan oli saatavissa rokotetta tämä oli sen yleisesti tunnettu, mutta usein vaiettu seuraus.
Kaarina ja Johannes Virolainen tervehtivät presidentti Urho Kekkosta. Kekkosen ja Virolaisen läheinen yhteistyösuhde oli täynnä jännitteitä.
Kirjan mukaan lapsettomuus oli nimenomaan Kaarinalle vaikeaa ja hän valitti sitä katkerasti ystävilleen. Johannes Virolaista asia ei ilmeisesti vaivannut yhtä paljon, mutta hän ei halunnut puhua siitä eron jälkeenkään. Katajisto arvelee, että hän halusi säästää entistä puolisoaan.
Vennamo solvasi lapsettomuudesta
Lapsettomuutta käytettiin Virolaista vastaan myös politiikassa. 1950-luvulla silloin vielä samassa puolueessa vaikuttanut Veikko Vennamo solvasi Virolaista eräässä kokouksessa:
– Olet moraaliton juonittelija, jolla ei ole edes lapsia!
Todistajat: Riitaisa liitto
Läheisenä yhteistyönä myös politiikassa alkanut avioliitto muuttui vuosikymmenten kuluessa katkeraksi. Kun avioeroa käsiteltiin kihlakunnanoikeudessa todettiin, että ”todistajien mukaan Virolaisten perhe-elämä oli hyvin riitaisaa ja syynä todistajat pitävät puolisoiden luonne-eroja”.
Johannes ja Kaarina elivät yhdessä miehen laskelman mukaan ”39 vuotta, kuusi kuukautta ja 17 päivää” ja erillään ”kaksi vuotta ja 24 päivää.”
Johannes ja Kyllikki Virolainen Kiinassa. Valtiomiehelle koitti vanhoilla päivillään uusi elämän kevät.
Johannes Virolainen totesi, ”että on siinä pitkä aika. Olisi pitänyt erota jo 1950-luvulla”.
Väyrynen vinoili ”nuorelle parille”
Vuonna 1977 toimittaja Kyllikki Stenros nousi eduskuntaan ensimmäisenä keskustalaisena -kansanedustajana Helsingistä. Puolueen puheenjohtaja Virolainen halusi tarjota hänelle lounaan kruununhakalaisessa ravintolassa. Kahvit tarjottiin kabinetissa, jossa ”kahvikupit oli katettu kotoisasti vierekkäin sohvapöydän ääreen”.
Kyllikki muisteli, että, kun he istuivat vierekkäin hänen rinnassaan kävi ”kumma kuuma aalto, aivan kuin auringonsäteet olisivat levinneet sydämeeni asti”. Myös Johanneksen lävisti uusi voimakas tunne.
Johannes ja Kyllikki Virolainen Viipurissa. Karjalaissyntyisen Virolaisen suuri toive Karjalan palautus ei toteutunut hänen elinaikanaan.
Sattumalta he ravintolasta poistuessaan törmäsivät kadulla Paavo Väyryseen, joka sanoi heti:
– No, mitäs nuori pari?
Virolaisen julkisuuteen tullut avioskandaali oli keskeisessä osassa kun Väyrynen syrjäytti hänet keskustapuolueen johdosta vuonna 1980.
Virolaiselle uusi avioliitto merkitsi onnea myös siksi, että hän sai ”omiksi lapsenlapsikseen” Kyllikin aiemmasta liitosta syntyneen pojan lapset.
