What do you think?
Rate this book
Helsingforskvartetten #1
Leijat Helsingin yllä
Leijat Helsingin yllä kertoo Riku Bexarin kaipuusta, perheestä joka hajosi maailman turuille. Räkänokkainen helsinkiläispoika, joka heitteli autoja lumipalloilla Batman-merkki rinnassaan, on nyt itse isä. Mutta maailma on toinen. Kjell Westö käsittelee rohkeasti meidän aikaamme, hulluja vuosia ja niitä seurannutta romahdusta. Hänen ihmisensä ovat yhtä tosia ja tuntevia kuin sinä. "Sillä yhtenä hetkenä olet pikkuinen piltti, ihmisjyvä joka kieppuu ympäriinsä tuoksuen märältä villalta, syysomenilta, lastenshampoolta, mudalta ja hiekalta. Ja seuraavassa hetkessä olet näppylänaamainen kapinallisenplanttu, joka haisee jalkahieltä ja runkkaukselta ja haluaa repiä maan tasalle kaikki koulut. Minusta olisi kuitenkin mukavaa että joku rakastaisi minua, vaikka olen varsinainen Hessu Hopo ja hontelon varteni päässä keikkuu nolostuttavan omapäinen kulli."
527 pages, Hardcover
First published January 1, 1996
About the author
Kjell Westö
33 books227 followersKjell Westö is a Finnish author and journalist. Westö writes in Swedish.
In 2006, Westö won the prestigious Finlandia Prize for his novel Där vi en gång gått . He has been long-listed for the 2007 International IMPAC Dublin Literary Award.
In 2006, Westö won the prestigious Finlandia Prize for his novel Där vi en gång gått . He has been long-listed for the 2007 International IMPAC Dublin Literary Award.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 59 reviews
June 1, 2016
Olipa se ihana. Jotenkin vielä täyteläisempi ja kokonaisvaltaisempi kuin muistin, vaikken tästä muuta sitten kuitenkaan muistanutkaan kuin sen, että pidin. 10 vuotta sitten tämä oli ensimmäinen Westöni, nyt se on toisella lukukerralla lähes yksi elämäni kirjoista. Melkein haikeaa, että se jo loppui.
November 30, 2023
Pidin Westön kerronnasta ja Bexarin perheen tarinasta. Westö kuvaa terävällä tarkkanäköisyydellä lähimenneisyyden Helsinkiä, nousukautta ja lamaan putoamista. Tarina on kerrottu vieläpä suomenruotsalaisen yhteisön ja perheen näkökulmasta, kaiken keskiössä on Bexarin perheen nuorin poika Riku, mutta myös muiden perheen ja Rikun läheisten kohtaloita käsitellään vuosikymmenten vieriessä. Nautittavaa luettavaa juonellisesti ja kerronnallisesti, mutta itseäni häiritsi kovasti naishahmojen ohuus ja naiskuva, mikä teoksesta välittyi. Jokainen kirjassa kuvattu nainen oli kuin samasta puusta veistetty ja persoonaton. Jopa Marina, joka toimii kertojana hetkellisesti, silti hänet onnistutaan lähestulkoon sivuuttamaan ja pilkahduksia hänestä itsestään annetaan kuin murusina, kun mieshahmoista tarjotaan hyvinkin syväluotaavaa perspektiiviä, vaikka kyseessä olisi mitättömämpi sivuhahmo. Tarinassa oli kahdenlaisia naisia - äitejä ja sitten miesten seksuaalisten halujen ja haaveiden kohteita tai täyttymyksiä. Upeasti toisaalta teoksessa näkyy sukupolvien välinen aatemaailmoiden ero ja naisten asemaa ei kuvattu onneksi miehelle alisteisena, mutta harmitti silti ettei naishahmot juuri eronneet toisistaan kuin iän ja nimen sekä suhteen perusteella.
May 28, 2008
Herran tähden, että kukaan voi kirjoittaa näin. Helsingin sielu on kerrankin saatu irti Tuomiokirkon portailta ja Stockan kellon alta ja siihen on onnistuttu puhaltamaan henki ja elämä.
Itse en ole kokenut lamaa enkä paljoa muutakaan, mutta Kjell Westön henkilöt saavat lähihistorian elämään. Kerrankin ymmärrän vanhempieni sukupolvea. Mieleni on muovailuvahaa kirjailijan käsissä.
Mieletön tarina, uskomattoman elävät henkilöhahmot, upeaa kerrontaa. Jokaisen suomalaisen tulisi lukea tämä kirja, pitivät siitä tai ei.
Itse en ole kokenut lamaa enkä paljoa muutakaan, mutta Kjell Westön henkilöt saavat lähihistorian elämään. Kerrankin ymmärrän vanhempieni sukupolvea. Mieleni on muovailuvahaa kirjailijan käsissä.
Mieletön tarina, uskomattoman elävät henkilöhahmot, upeaa kerrontaa. Jokaisen suomalaisen tulisi lukea tämä kirja, pitivät siitä tai ei.
November 7, 2016
Ei pitäisi lukea nuoruuden rakastetuimpia kirjoja uudelleen, sillä ne voivat paljastua pettymyksiksi. Tokalla kierroksella tämä kirja oli hyvä, mutta ei samalla tavalla sielua soittelevan loistelias kuin kymmenen vuotta sitten. Silti on pakko antaa viisi tähteä, ihan vain vanhojen aikojen ja nostalgian kunniaksi. Jälkimmäisen kuvauksen Westö muuten totisesti osaa.
August 12, 2019
Hm. Mkt välskrivet ganska spännande familje- och tidsporträtt. En rejäl story om 80- & 90-tal och bubblor som spricker och som vanligt najs med världens bästa land Finland och Kjelles Helsingfors. Kul med massa finska repliker minus för att jag inte fattar. MEN blev rätt ledsen av denna. Alla karaktärer är så ensamma, på ett sätt som de är i Freedom också?? Står helt själva i världen och grejer bara händer och tiden bara går om ni fattar. Blir trött av det. Men boken handlar väl om att ärva en oförmåga att prata om saker och därmed dömas till upplevd ensamhet :( Bla bla bla. I alla fall: Jobbig att läsa för att man börjar tänka på vad man ärver av sin släkt.
January 14, 2020
See raamat puudutas mind sügavalt. Ehk ongi tegelikult hea, et sain seda soome keeles lugeda (eesti keeles pole seda seni ilmunud), ta avanes kuidagi eriliselt lahkelt, isegi "stadin slangi", millest pole just kõige lihtsam aru saada tundus kuidagi koduselt tuttavlik. Kes soome keelt räägib, võib ise testida, kuivõrd palju see soome keelest erineb. Sõnad baseeruvad tihti kas rootsi või inglise keele sõnadel: https://www.etlehti.fi/artikkeli/osal... . Kahjuks pole mu rootsi keel veel sellel tasemel, et raamatut originaalkeeles lugeda aga kavatsen seda kindlasti ühel päeval teha. Westö kirjutamise viis on nostalgiaga pikitud ja mõtlik ning kunagi ei mõista ta kedagi hukka, selleks hindab ta oma lugejat liiga kõrgelt. Kogu selle raamatu vältel, mida ma lugesin nii, et pidin end tagasi hoidma, tahtmine oli see ühe soojaga läbi lugeda aga samas tahtsin seda naudingut pikendada, oh kuidas pikendada, tundsin, et olengi Helsingis. Kuna olen juhuse tahtel seal pool aastakest elanud (õppisin tolleaegses TAIK'is), on need tänavad mulle mõnevõrra tuttavad, ja paljudega on mul enda, isiklik ajalugu, kuigi, pean ütlema, et Munkkiniemist kuulsin ma esmakordselt, see jääb ikkagi niivõrd mu tookordsetest marsruutidest kõvale. Ka oli tore Helsinki kaart lahti lüüa ja näpuga järge hoida, kus siis parasjagu raamatus ollakse.
Kahtlemata võtan selle aasta jooksul veel mõne Westö raamatu ette.
Kahtlemata võtan selle aasta jooksul veel mõne Westö raamatu ette.
Read
February 11, 2023vihaan
January 4, 2016
En av mina favoritböcker. Inte bara en intressant skildring av en tidsepok (eller ja, egentligen flera), utan också en fin berättelse om en familj, och varför saker blev som de blev. "Drakarna över Helsingfors" är på något sätt en väldigt ärlig bok, den förskönar eller förskonar inte något eller någon. Det bästa är kanske att den berättartekniskt inte är finslipad till det yttersta, inte noga utstuderad. Boken är som människorna den skildrar: inte perfekt utan lite skrovlig, aldig platt och svart-vit. Och som den Helsingfors-älskare jag är tycker jag naturligtvis att boken också på den fronten är en fullträff. Få kan beskriva Helsingfors och dess människor så vackert och så passionerat som Kjell Westö.
March 10, 2011
Tämä kirja on minulle aika mahdoton arvioida. Westö todellakin osaa kirjoittaa; romaani on ajankuvaltaan huikea ja se läväyttää lukijan silmien eteen ihmiselämän perustavanlaatuiset ongelmat, hukatut elämät, toimimattomat perheet jossa kukaan ei kuitenkaan halua toiselle pahaa sekä ystävyyssuhteiden ja kasvamisen vaikeudet. Kaikki tämä on puettu kauniisiin lauseisiin ja - voisin kuvitella - hyvin aitoon kuvaukseen Helsingistä. Silti kirja jätti minut jossain määrin kylmäksi ja etäiseksi hahmoista ja jopa kertojista, joiden mielen syövereissä tuli kuitenkin viivyttyä huomattava aika.
February 24, 2020
Kirja on hyvin kirjoitettu ja Westö luo elävän kuvan Helsingistä. Kuitenkaan kirja ei innostanut, koska henkilöhahmot eivät kiinnostaneet minua lainkaan. Pinnallisuus ja rahan tavoittelu on tylsää. Westö yrittää näyttää, ettei näillä olekaan väliä, mutta kun kirjan hahmojen koko elämät pyörii pinnallisten asioiden ympärillä, ei riitä, että he valittavat siitä, että elämä on tyhjää. Asialle voisi nimittäin tehdä jotakin. Perheen ongelmat johtuvat kommunikaation puutteesta, eikä kovin syvistä haavoista - puhukaa, ihmiset!
August 1, 2015
En roman om hur det var att växa upp i Helsingfors på 60 och 70-talet. Huvudpersonerna är tre syskon (Riku, Marina och Dani) och boken växlar jag-perspektiv mellan Riku och Marina, varvat med tredje person. Säkert intressant för lokalbor, mindre inspirerande för alla andra. Boken har några få goda poänger, men den engagerar inte.
May 13, 2013
Kaunis ja ruma tarina Helsingistä, helsinkiläisyydestä ja ihmiselämistä, jotka kietoutuvat toistensa lomaan ja kasvavat erilleen. Hieno kirja.
July 2, 2021
Tämä oli jäänyt sattumalta Westöltä lukematta, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Upea, elävä, hienosti rakennettu kertomus ihmismielestä, ihmissuhteista ja Helsingistä.
March 29, 2020
Kaunis, surullinen kertomus suomenruotsalaisen suvun vaiheista 1900-luvun Helsingissä ja vähän muuallakin. Westö on taitava tarinankertoja, ja Tuomarin suomennos on vaikuttava. Helsingillä on teoksessa vahva rooli. Henkilöhahmojen elämänpolut ja sukupuoliroolit ovat varsin perinteisiä ja suurin osa hahmoista hyvin toimeentulevaa bättre folkia, enkä juuri löytänyt samaistumispintaa. Tarina tulee silti lähelle ja koskettaa.
Riku on selvästi teoksen päähenkilö, joka toimii paikoin kertojana ja on siskonsa Marinankin kertomissa osuuksissa "sinä", jolle kertomus osoitetaan. Tämä vähän häiritsi. Olisin toivonut, ettei Marina olisi joutunut niin usein olemaan oman elämänsä statisti. Oli myös epäuskottavaa laittaa Rikun armeijajuttuja Marinan suuhun.
Jotenkin emmin antaa tälle neljä tähteä, mutta kolme tuntuu liian vähältä. Ei ollut myöskään kovin piristävää luettavaa koronteeniaikana, mutta Missä kuljimme kerran on ehdottomasti silti otettava jossain vaiheessa käsittelyyn. Ehkä sitten, kun muut olosuhteet ovat taas vähän hilpeämmät.
Riku on selvästi teoksen päähenkilö, joka toimii paikoin kertojana ja on siskonsa Marinankin kertomissa osuuksissa "sinä", jolle kertomus osoitetaan. Tämä vähän häiritsi. Olisin toivonut, ettei Marina olisi joutunut niin usein olemaan oman elämänsä statisti. Oli myös epäuskottavaa laittaa Rikun armeijajuttuja Marinan suuhun.
Jotenkin emmin antaa tälle neljä tähteä, mutta kolme tuntuu liian vähältä. Ei ollut myöskään kovin piristävää luettavaa koronteeniaikana, mutta Missä kuljimme kerran on ehdottomasti silti otettava jossain vaiheessa käsittelyyn. Ehkä sitten, kun muut olosuhteet ovat taas vähän hilpeämmät.
December 25, 2020
Eka tällanen ns. romaani. Rohkenin tarttua Westön ja Itkosen kirjekirjan perään. Pelkäsin alussa sukupolvikuilua, mutta tunteet, kelat, paikat ja tapahtumat hivelivät kuin hivelivätkin omia synapseja. Upea kirja!
September 12, 2023
Jag hade svårt att hänga med i svängarna av någon orsak, kanske upplevde jag att det var så många namn och personer som jag inte fick ordning på. Gillade den lite mer mot slutet, men var nog inget stort fan av boken överlag. Tror det var för mycket grovt språk och vulgaritet för min smak…
December 22, 2023
tää ei sinäänsä liity tähän kirjaan kokonaisuudessa mitenkää nyt mut ihana lämmin kodikas olo tuli aina kun puhuttiin pyynikistä ja mariankadusta ja koulukadun kentästä ja hämeenpuistosta <3
December 31, 2023
En läsupplevelse rakt igenom. En av mina favoritförfattare.
May 3, 2020
Mukavan kevyt kasvukertomus. Hahmot ovat kiinnostavia, on kiva lukea tutusta miljööstä, tapahtumat tuntuvat aidoilta. Kaikkiaan ihan kiva kirja, jossa ei kuitenkaan ole mitään suurempaa.
November 1, 2015
Mun kirja-arvostelujen kieli on ollut sekavaa, mutta ehkä mä voisin kotimaiset kirjat arvostella suomeksi ja muut englanniksi tästä lähtien. Leijat Helsingin yllä oli parempi kuin muistin. Jätin koirankorvalle aina sellaisia kohtia, jotka oli kirjoitettu tosi hienosti, ja niitä koirankorvia tulikin jonkun verran. Onneksi on oma kirja... Voi olla, että nyt nelisen kuukautta Helsingissä asuttuani tuo iski paremmin kuin silloin lukiolaisena, kun en vielä tajunnut Helsingin menosta hirveästi mitään. Nyt sitä ymmärsi, mikä teki lukukokemuksesta hienon. Tunnistin paikkoja suhteessa toisiinsa ja olin että hei, mä kuljen tolla bussilla! Kirja oli sopivan lähellä ja sopivan kaukana omasta elämästä, että se iski täydellä voimallaan ja sen takia se sai viisi tähteä. Pitää lukea Westöä enemmän!
January 24, 2014
Westös första stora Helsingfors-bok. En fin och trovärdig berättelse med intressanta karaktärer, Helsingfors en av dem. Westös eget 70-, 80-, 90-talshelsingfors. Varierande berättarperspektiv. Dysfunktionella Muncca-familjen Bexar, pappa, mamma, Dani, Marsu, Riku. Drakarna över Helsingors, de ouppfyllda drömmarna. Fattar int varför jag int läst detta tidigare. Såg filmen i ettan i gymnasiet och var inte såld. Var nog inte färdig för denna historia, den närhistoriska realismen.
July 27, 2010
I prefer Kjell Westö's next one, "Missä kuljimme kerran". Still, these book captured pretty magnificiently the story of a family, a stoory of friends, how difficult it is to grow up, what happenes when everything does not go like we thought and as most improtant: We are not alone in this world and life.
January 26, 2012
Missä kuljimme kerran ja älä käy yksin yöhön loivat kovat odotukset ja jotenkin leijat Helsingin yllä ei temmannut yhtään mukaansa. Kirjan loppupään Tampere-faktojen virheellisyys ärsyttää vieläkin :) (se on hämeenkatu, ei tie!)
October 11, 2014
Ensimmäinen lukemani Westön kirja ja ainoa, jonka olen lukenut suomennoksena. Wienissä en saanut muuta käsiini. Mutta Westöstä tuli yksi suosikkikirjailijoistani heti ja olen sittemmin lukenut kutakuinkin kaikki hänen kirjansa. Ihan kaikista en ole pitänyt, mutta useimmista kyllä.
August 6, 2016
Kiehtova perhekuvaus, josta löytyy liittymäkohtia omaankin elämään. Voimakasta tunteiden kuvausta, samaa oiretta potevat nykyisetkin perheet. Kiire, tavoittelu, riittämättömyys, menetyksen pelko, menestyksen tavoittelu. Mitä ihminen tarvitsee?
January 7, 2018
Pidin kirjan kielestä, se oli jotenkin niin kaunista, omasta mielestäni. En osaa sanoa, mitä odotin kirjasta, mutta en ainakaan sitä, mitä siinä oli. Kauniista kielestä kiitos kääntäjälle Arja Tuomari. Tämä meni Helmet-haasteen kohtaan 5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle jolla synnyit.
January 22, 2018
Voi kuinka kauniisti kirjoitettu ja voi kuinka surullinen kirja. Lauseet suorastaan sulautuivat toisiinsa ja kuljettivat kertomusta nautittavalla tavalla. Samalla olin kuitenkin harmissani kuinka elämän haastaminen oli tässä tapauksessa pelkkää sen rikkomista.
January 10, 2012
Kaunis, rosoinen, upea, koskettava.
May 13, 2012
Tämä kirja kosketti vahvasti omaa nuoruuttani Helsingin ja Espoon miljöössä.. Osui ja uppos!
July 10, 2012
Kirjan pitää ensimmäisen sadan sivun aikana herättää jotain kiinnostusta loppuun lukemiseen. Tämä ei sellaista onnistunut tekemään, joten lopetin poikkeuksellisesti kesken.
Displaying 1 - 30 of 59 reviews