William James Sidis
William James Sidis (1. huhtikuuta 1898 New York, Yhdysvallat – 1944) oli yhdysvaltalainen lapsinero ja matemaatikko, jolla väitetään olleen historian korkein älykkyysosamäärä. Hänen vanhempansa olivat venäjänjuutalaisia. Sidisin isä oli venäläisamerikkalainen psykologi Boris Sidis. William Sidis pääsi 11-vuotiaana opiskelemaan Harvardin yliopistoon ja valmistui viisi vuotta myöhemmin. Hän opetti hetken matematiikkaa Rice-instituutissa ja jätti jatko-opintonsa Harvardin oikeustieteellisessä kesken.
Sidis vetäytyi julkisuudesta jouduttuaan pidätetyksi sosialistien marssin yhteydessä. Hän kirjoitti pseudonyymillä useita kirjoja, työskenteli useissa eri töissä ja muutti kaupungista toiseen. Sidis joutui kuitenkin useiden lehtijuttujen kohteeksi, ja The New Yorkerissa vuonna 1937 julkaistu juttu musersi Sidisin, joka yritti pitää historiansa lapsinerona salassa. Sidis haastoi lehden oikeuteen yksityisyydensuojan rikkomisesta ja kunnianloukkauksesta ja sai sovittelussa 3 000 dollaria.
Lapsinerona opiskelemaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
William Sidis syntyi New Yorkissa 1898.[1] Hänen isänsä Bodis oli tunnetu psykologi ja hänen äitinsä Sarah oli lääkäri.[2] William James Sidis nimettiin yhdysvaltalaisen filosofin ja psykologin William Jamesin mukaan.
Sidis oli lapsinero, jonka väitetään osanneen jo kuusivuotiaana englantia, latinaa, ranskaa, saksaa, venäjää, hepreaa, turkkia ja armeniaa.[2] Hän myös esitteli kahdeksanvuotiaana keinotekoisen kielen teoksessaan Book Of Vendergoord.[3] Elämäkerturi Amy Wallacen mukaan Sidisin vanhemmat olivat varsin aggressiivisen sinnikkäitä ja uskoivat, että neron pystyy kasvattamaan. Sarah-äiti käytti perheen varoja kirjojen, karttojen ja muiden oppimisvälineiden ostamiseen.[2]
Sidis kävi lähes koko peruskoulun kuudessa kuukaudessa ja aloitti high schoolin kahdeksanvuotiaana. Boris-isä yritti saada hänet vielä samana vuonna Harvardin yliopistoon, joka ei kuitenkaan halunnut ottaa Sidisiä sisään vielä ihan niin nuorena. Sidis hyväksyttiin lopulta opiskelemaan 11-vuotiaana, ja hän piti vuoden 1910 alussa jo luennon neliulotteisuudesta. Sidis suoritti 1914 alemman korkeakoulututkinnon arvosanalla cum laude.[4]
Sidis opetti 1915–1916 matematiikkaa Rice-instituutissa ja aloitti sen jälkeen jatko-opinnot Harvardin oikeustieteellisessä. Hän jätti kuitenkin koulun kesken kolmantena opiskeluvuotenaan maaliskuussa 1919.[4]
Eroon julkisuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sidis osallistui vappuna 1919 väkivaltaiseksi yltyneeseenä sosialistien vappumarssiin. Hän oli todennäköisesti laitettu marssin kärkeen tunnettuna henkilönä. Sidis sai tapahtumista syytteen, ja hänet tuomittiin 18 kuukaudeksi vankilaan mellakoinnista ja poliisin pahoinpitelystä. Hän kuitenkin pakeni vankilaa vanhempiensa luo. Hänen tuomionsa kumottiin 1923, kun hänen äitinsä kirjoitti poikansa olleen mieleltään epänormaalissa tilassa ja saavansa nyt hoitoa parantolassa.[4]
Sidis oli vangitsemisensa jälkeen vetäytynyt julkisuudesta, mutta jo vuonna 1924 lehdet alkoivat tehdä hänestä artikkeleita, kun hänet löydettiin tekevän toimistotyötä New Yorkissa.[4] Sidis kuitenkin pyrki olemaan erossa julkisesta elämästä, muutti usein ja teki useita eri töitä sekä käytti eri salanimiä. Hän myös kirjoitti aktiivisesti, muun muassa 1 200 -sivuisen Yhdysvaltain historian. Hän keräili raitiovaunujen vaihtolippuja ja kirjoitti niistäkin kirjan. Sidis käytti ainakin kahdeksaa pseudonyymiä, eivätkä hänen kirjansa saaneet laajaa julkisuutta.[2]
Boston Sunday Advertiser teki Sidisistä vihamielisen jutun 1937 ja pian sen jälkeen myös The New Yorker. Jälkimmäiseen lehteen jutun kirjoitti pseudonyymillä humoristi James Thurber. Hän kuvaa Sidisiä säälittävänä yksineläjänä, joka asui Bostonissa ja teki vähäpätöisiä töitä.[5]
The New Yorkerin artikkeli musersi Sidisin, joka halusi pitää historiansa salassa lähes kaikilta. Hänellä oli vain joitakin läheisiä ystäviä, joille hän oli kertonut olleensa lapsinero. Hän haastoi heinäkuussa 1938 lehden kustantajan F-R Publishingin oikeuteen yksityiselämän loukkaamisesta ja kunnianloukkauksesta. Tuomari hylkäsi syytteen yksityiselämän loukkaamisesta, mutta The New Yorker maksoi 3 000 dollaria kunnianloukkausjutun sovitteluksi.[6]
Sidis kuoli vuonna 1944 aivoverenvuotoon.[4] Hänen siskonsa Helena väitti myöhemmin, että William olisi muutama vuosi ennen kuolemaansa tehnyt psykologilla älykkyystestin. Tuloksen mukaan Sidisin älykkyysosamäärä olisi ollut 250–300 eli korkeampi kuin kellään toisella. Väitteet Sidisin tuloksesta on kuitenkin myöhemmin kiistetty.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bates, Stephen: The Prodigy and the Press: William James Sidis, Anti-Intellectualism, and Standards of Success. Journalism & Mass Communication Quarterly, 2011, 88. vsk, nro 2, s. 374–397. SAGE Publications. Wikipedia Library. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bates, s. 378.
- ↑ a b c d Meet William James Sidis: The Smartest Guy Ever? 23.1.2011. NPR. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Toby Saunders: Who has the highest IQ in the world in 2024? BBC Science Focus. 5.1.2024. BBC. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Bates, s. 379.
- ↑ Bates, s. 374.
- ↑ Bates, s. 381.
| ||||||||||||||
