Clint Eastwood

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Clint Eastwood
Clint Eastwood rooli­hahmossaan ”Mies ilman nimeä” elo­kuvassa Kourallinen dollareita vuonna 1964.
Clint Eastwood rooli­hahmossaan ”Mies ilman nimeä” elo­kuvassa Kourallinen dollareita vuonna 1964.
Henkilötiedot
Koko nimi Clinton Eastwood Jr.
Syntynyt31. toukokuuta 1930 (ikä 93)
San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti näyttelijä, käsi­kirjoittaja, ohjaaja, tuottaja
Puoliso Sondra Locke (1975–1989)
Lapset 8; mukaan lukien
Scott Eastwood
Näyttelijä
Aktiivisena 1955–
Merkittävät roolit
Palkinnot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Clinton ”Clint” Eastwood Jr. (s. 31. toukokuuta 1930 San Francisco, Kalifornia)[1] on yhdys­valtalainen, neljällä Oscarilla palkittu näyttelijä, käsi­kirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän on uransa aikana näytellyt liki 80 elo­kuvassa.[2]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clinton Eastwood, Jr. syntyi 31. touko­kuuta 1930 San Franciscossa. Hänen isän­puoliset sukujuurensa ovat englantilais-skottilaiset ja äidin­puoliset irlantilais-hollantilaiset.[3][4][5] Perhe muutti usein, ja Clint kävi harvaa koulua pitempään kuin muutaman kuukauden. Valmistuttuaan lukiosta hän kävi vähän aikaa Los Angeles City Collegea. Sen jälkeen hän teki sekalaisia töitä ja palveli Yhdys­valtain armeijassa.[6]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clint Eastwood vuonna 2010
Clint Eastwood vuonna 2010.

Eastwood muutti armeijan jälkeen Hollywoodiin. Hän sai vuonna 1954 Universalilta koe­kuvauksen pohjalta 40 viikon sopimuksen, joka uusittiin yhden kerran. Eastwood sai sivu­rooleja b-elo­kuvissa kuten Tarantula (1955) ja Revenge of the Creature (1955), kunnes sopimusta ei enää jatkettu. Sen jälkeen hän näytteli useissa televisio­sarjoissa.[6] Suuren yleisön tietoisuuteen Eastwood tuli ensimmäisen kerran vuonna 1959 televisio­sarjan Lännen tie pää­roolissa karjan­ajaja Rowdy Yatesinä, jota hän esitti sarjan loppuun vuoteen 1965 saakka.[1]

Eastwood nousi 1960-luvun puoli­välissä kansain­väliseksi elo­kuva­tähdeksi rooleistaan italialaisen ohjaajan Sergio Leonen spagettiwesterneissä Kourallinen dollareita (1964), Vain muutaman dollarin tähden (1965) ja Hyvät, pahat ja rumat (1966). Elo­kuvat esitettiin Yhdys­valloissa vuonna 1967 ja nostivat hänet sielläkin suosituksi.[6]

Don Siegelin klassinen poliisi­elo­kuva Likainen Harry oli Eastwoodin varsinainen läpi­murto Hollywoodissa.[1] Hän esitti Harry Callahania kaikkiaan viidessä Likainen Harry -elo­kuvassa. Eastwood näytteli useassa muussakin Siegelin ohjaamassa elo­kuvassa, kuten Pako Alcatrazista (1979).[6]

Ohjaajana ja näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alussa Eastwood ryhtyi myös ohjaamaan ja tuottamaan elo­kuvia. Hän perusti elo­kuva­yhtiö Malpaso Productionsin. Eastwoodin esikois­ohjaus oli Yön painajainen (1971). Sitä seurasi seuraavina vuosina useita ohjaus­töitä, joihin kuului esimerkiksi lännen­elo­kuvia, trillereitä ja poliisi­elo­kuvia. Eastwood näytteli itse pää­osaa ohjaamissaan elo­kuvissa. Kokeiltuaan moni­puolisia rooleja Eastwood palasi vuonna 1983 Harry Callahanin rooliin Likaisen Harryn kolmannessa jatko-osassa. Eastwoodin ohjaama lännen­elo­kuva Kalpea ratsastaja (1985) oli yksi 1980-luvun harvoista menestyksekkäistä lännen­elo­kuvista.[6]

Eastwood on klassisen jazzin ystävä. Hän tuotti ja ohjasi Thelonious Monkista kertovan dokumentin Straight, No chaser (1988) ja ohjasi Charlie Parkerista kertovan elo­kuvan Bird (1988).[6] Eastwood on myös tehnyt musiikkia joihinkin elo­kuviinsa ja James C. Strousen elo­kuvaan Grace Is Gone. Elokuvan Lällärit lakoon ääni­raidalla laulavat Eastwood ja Ray Charles yhdessä. lähde?

Armoton (1992) oli Eastwoodin viimeinen pyssy­sankari­elo­kuva. Sen jälkeen hän keskittyi ohjaajana ja näyttelijänä ihmis­suhteisiin ja arjen sankaruuden kuvaukseen.[7]

Eastwood voitti Armottomasta ensimmäisen parhaan ohjaajan Oscar-palkintonsa.[1][6] Jännitys­draamasta Menneisyyden ote (2003) Eastwoodille myönnettiin Oscar-ehdokkuus, ja nyrkkeily­draama Million Dollar Baby (2004) toi Eastwoodille hänen toisen Oscar-palkintonsa parhaasta ohjauksesta.[6]

Eastwoodin vuoden 2014 ohjaus­työ American Sniper sai Oscar-ehdokkuuden muun muassa parhaasta elo­kuvasta.[6] Vuonna 2016 julkaistiin Eastwoodin ohjaus Sully – uroteko Hudson-joella, joka kertoo US Air­waysin lennosta 1549.

Eastwood ohjaa vuonna 2023 elokuvan Juror No. 2, jonka on tarkoitus olla hänen 70 vuotta kestäneen uransa viimeinen ohjaustyö.[8]

Pormestarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eastwood oli kalifornialaisen Carmelin kaupungin pormestarina 1986–1988.[9]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eastwoodin nimikirjoitus Hollywood Boulevardilla
Eastwoodin nimi­kirjoitus ja käden­jäljet sementissä Holly­wood Boulevardilla.

Elo­kuussa 2006 Clint Eastwood palkittiin työstään westernien parissa Golden Boot -tunnustuksella.[10] Huomionosoituksen arvoa nostaa, että hän sai siitä arvostetun Founder’s Award -version. Tämä on myönnetty vain kahdeksan kertaa, ohjaajista sen oli tätä ennen saanut vain John Ford.

Eastwoodille myönnettiin Yhdys­valtain elo­kuva­instituutin elämän­työ­palkinto vuonna 1996.

Ranskalaiset ovat palkinneet Eastwoodin maan korkea-arvoisimmalla mitalilla kunnia­legioonan kunnia­merkillä. Kunnia­merkin Eastwoodille luovutti Ranskan presidentti Jacques Chirac 15. helmi­kuuta vuonna 2007.[11] Eastwood sai toisen merkittävän kunnia­merkin kun Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy myönsi hänelle Kunnia­legioonan komentaja­merkin 13. marras­kuuta 2009.[12]

Palkinnot ja ehdokkuudet

Ehdokkaana:

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eastwood on ollut naimisissa kahdesti. Eastwoodilla on kahdeksan lasta, mukaan lukien Scott Eastwood. Eastwoodilla oli avio­liittojen välissä pitkä suhde Sondra Locken kanssa. lähde?

Eastwood on pitkä­aikainen eläin­oikeus­aktivisti, muttei vegaani toisin kuin on väitetty. Eastwood alkoi 1970-luvulla noudattaa ruoka­valiota, jolla ihmisen uskottiin voivan elää 150-vuotiaaksi.[13]

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Clint Eastwoodin filmografia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): Inter­national Dictionary of Films and Film­makers, Vol. 2: Directors, 4th edition, s. 291. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.5.2015). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Tainola, Rita: Clintin kiireet. Ilta-Sanomat Plus, 30.4.2010, s. 15. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
  3. ↑ Eastwood at 80 The Independent. 30.5.2010. Lontoo: Independent Digital News & Media Ltd. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Clinton (Clint) Eastwood New Netherland Institute. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Are You Related to Clint Eastwood? Geneanet. Arkistoitu 24.2.2019. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i Barson, Michael: Clint Eastwood Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
  7. ↑ Toivanen, Tero: Taistelu koti­rintamalla. Metro live, 3.4.2009, s. 10.
  8. ↑ Clint Eastwood, 92, ohjaa viimeisen elokuvansa www.iltalehti.fi. Viitattu 17.4.2023.
  9. ↑ On This Day 1986: Eastwood Voted Mayor by Land­slide BBC News. Lontoo: British Broad­casting Corporation. Viitattu 4.5.2009. (englanniksi)
  10. ↑ Clint Eastwood Honored with Golden Boot Award Fox News. New York: Fox Corporation. Viitattu 5.7.2011. (englanniksi)
  11. ↑ Eastwoodille Ranskan korkein kunniamerkki Iltalehti. 18.2.2007. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 18.2.2007.
  12. ↑ Ranska myönsi Clint Eastwoodille korkean kunnia­merkin Helsingin Sanomat. 14.11.2009. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 17.11.2009. Viitattu 19.12.2009.
  13. ↑ Clint Eastwood Says He Is Not a Vegan. So There, Punk Ecorazzi. 19.12.2008. Arkistoitu 5.4.2011. Viitattu 4.5.2011. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Clint Eastwood -teemanumero, Filmihullu 1/2004.
  • Eliot, Marc: Clint Eastwood - Viimeinen cowboy. (American Rebel: The Life of Clint Eastwood). Suomentanut Hyrkäs, Seppo. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-35977-8.
  • Schickel, Richard: Clint Eastwood - elämä ja elokuvat. Art House, 1996. ISBN 951-884-373-2. (englanniksi)
  • Schickel, Richard: Clint Eastwood: A Retrospective. Lontoo: Palazzo Editions Ltd, 2017. ISBN 978-1-78675-038-9. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Clint_Eastwood&oldid=22344678”