1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennen näkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.
Teksti: Seppo Puttonen ja Joni Pyysalo
Pankkikriisi, lama, suurtyöttömyys ja Nokia
Panglossilaiset eli parhaaseen mahdolliseen maailmaan uskovat talousoppineet ja poliitikot kiistelivät 1980- ja 90-luvun vaihteessa Suomen markasta, pitäisikö sitä revalvoida, devalvoida tai kelluttaa vapaasti. 80-luvun loppupuolella Suomen Pankki oli purkanut rahamarkkinoiden sääntelyn, jonka seurauksena suomalaiset hankkivat ulkomaista lainarahaa. Kun 90-luvun lama alkoi, markan devalvoinnit heijastuivat suoraan valuuttalainoihin ja suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt ylivelkaantuivat. 1980-luvun kasinopelin, valuuttakeinottelun ja nurkanvaltausten vuodet päättyivät pankkikriisiin ja lamaan, joiden seurauksena Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP) ajautui valtion omistukseen ja satavuotias Kansallis-Osake- Pankki (KOP) joutui fuusioitumaan Suomen Yhdyspankin (SYP) kanssa. Vuosikymmenen alun laman seurauksena Suomessa oli jopa puoli miljoonaa työtöntä ja valtion menoja jouduttiin leikkaamaan muun muassa terveyspalveluissa, sosiaalituissa ja koulutuksessa. 1990-luvun laman seurauksena suomalaisesta yhteiskunnasta syrjäytyi ennen näkemättömän suuri joukko ihmisiä. Vuosikymmenen alkupuolen Suomen valtio joutui ottamaan markkinoilta kallista lainarahaa selvitäkseen veloistaan ja velvoitteistaan. Lama alkoi lopulta hellittää vuosikymmenen puolivälissä. Yhtenä talouden keskeisistä vetureista toimi Nokia, joka nousi uuden kännykkäteknologian huippuyritykseksi.
Neuvostoliitto hajoaa, kylmä sota päättyy, Viro itsenäistyy ja Estonia uppoaa
Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja sen valtapiiriin kuuluneet itäblokin maat vapautuivat, minkä seurauksena muun muassa Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, Saksa yhdistyi, Tšekkoslovakia hajosi ja Jugoslavian kansanmurhiin johtaneet hajoamissodat alkoivat. Kylmä sota päättyi ja Yhdysvalloista tuli johtava maailmanmahti, ja valtaosa entisistä Varsovan puolustusliiton maista liittyi 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Natoon. Euroopan Unionin muodostuminen alkoi Maastrichtin sopimuksella 1992. Suomi liittyi Unioniin vuonna 1995 ja yhteisvaluutta euroon vuonna 2003, jolloin vuodesta 1860 käytössä ollut markka jäi historiaan. MTV3 aloitti omat valtakunnalliset lähetykset kolmantena tv-kanavana vuonna 1993 ja Neloskanava aloitti vuonna 1997. Kotitietokoneiden nopea kehitys mahdollisti maailmanlaajuisen www- tietoverkon käytön ja kasvun vuosikymmenen puolivälissä. Laman ja suurtyöttömyyden Suomi heräsi tragediaan syyskuussa 1994: matkustaja-autolautta Estonia upposi Tallinna-Tukholma -reitillä Utön eteläpuolelle, ja sen mukana hukkui 852 ihmistä. Vuonna 1995 Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon MM-kultaa. Monia suomalaisia kosketti Englannin prinsessa Dianan kuolema auto-onnettomuudessa elokuussa 1997.
Isänmaan kauppamiehet ja jatkuvan kasvun mahdottomuus
Taloudellisessa turbulenssissa olleen Suomen kuva piirtyy auki Erno Paasilinnan teoksessa Kauppamiehet isänmaan asialla (1991). Paasilinna kirjoitti pelkäämättä ja suorapuheisesti Suomea uhkaavista taloudellisista riskeistä, kun Euroopan rahavaltiaat, Saksa etunenässä, olivat ostamassa isänmaata. Tuomion Paasilinnalta saivat myös Lapin rikkauksia riistävät yritykset, vaikka hänellä ei tuohon aikaan ollut edes kauhukuvia talvivaaran kaltaisista katastrofeista. Vuosikymmenen alun laman jälkeen alkanut voimakas talouden elpyminen sai kirjailija Hannu Raittilan pohtimaan jatkuvan kasvun ajatuksen petollisuutta. Romaanissa Ei minulta mitään puutu (1998) vanhoillislestadiolaisten suviseurat ovat esimerkkinä yltiöpäisen kasvun mahdottomuudesta. Pienen kaupungin kokoisesta ihmismäärästä muodostuu teoksessa vertauskuvauksellinen kaupallisuuden kultainen vasikka. Vuosi vuodelta kasvaneet suviseurojen kävijämäärät alkoivat aiheuttaa lähes mahdottomia logistisia ongelmia.
Pakolaiset, Afrikan ongelmat ja terrorismin uhka
Itä-Euroopan yhteiskunnalliset mullistukset ja Jugoslavian lähes vuosikymmenen kestäneet sodat kansanmurhineen toivat Suomeen aiempaa enemmän pakolaisia. Vuosikymmenen alussa pakolaisia oli tullut Suomeen Somaliasta, mitä kuvaa Matti Paloheimon romaani Valkoinen Mandela (1994), puhutteleva kannanotto eriarvoisuutta ja rasismia vastaan. Paloheimo oli ensimmäisiä suomalaiskirjailijoita, jotka kirjoittivat pakolaisten ja kantaväestön suhteista. Romaanissa elämän käännekohdat ja muukalaisvihan kohtaaminen saavat uudessa työssä pikkupaikkakunnalla aloittaneen pakolaiskeskuksen johtajan miettimään oikeudenmukaisuutta, eriarvoisuutta ja muukalaisvihaa. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen oli vuosituhannen vaihteessa esillä taiteessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Huoleen Afrikan ongelmista pureutui Veronica Pimenoffin romaani Maa ilman vettä (1999). Romaani kuvaa rikkaiden
länsimaiden ja Afrikan välistä elintasokuilua ja nostaa esiin ekologisuuden ja ihmisyyden perusarvot. Pimenoff varoitti jo tuohon aikaan poliittisesta terrorismista ja kansainvälisestä rikollisuudesta.
Euroopan väkivaltainen historia
Yhdenlainen kuva eurooppalaisesta väkivallasta piirtyi Olli Jalosen romaanissa Isäksi ja tyttäreksi (1990), jonka päähenkilö Jouko-Johan sieppaa tyttärensä tämän äidin uusperheestä ja päätyy Pohjois-Irlantiin. Romaanissa on myös kytkös Persianlahden vuonna 1990 alkaneeseen sotaan, päähenkilön isä on tutkinut vähemmistökansoja Irakin ja Iranin rajaseudulla. Euroopan 90-luvun suuret muutokset juonsivat menneisyydestä, mistä kirjoitti Daniel Katz omaperäisen humoristisessa romaanissaan Saksalainen sikakoira (1992). Romaanin päähenkilö lähtee Suomesta Saksaan etsimään isänsä menneisyyttä ja törmää natsiaatteisiin. Teos kuvaa aikaa, jolloin kahtiajakautunut Saksa on jo menneisyyttä, mutta Euroopan unioni vielä tulevaisuutta.
Jälleenrakennuksesta pahoinvointiin
Kalle Päätalon Iijoki-sarjan aiottu päätösosa, romaani Hyvästi, Iijoki (1995) kuvaa suomalaisuuden rakentumista toisen maailmansodan jälkeen. Omaelämäkerrallisilla kirjoillaan Päätalo kuvaa Suomen muutosta 1920-luvulta lähtien. Päätalo kirjoitti sarjaan kolme vuotta myöhemmin vielä 26. osan, romaanin Pölhökanto Iijoen törmässä. Laman syrjäyttämät ihmiset ovat alttiita vihalle ja väkivallalla, kuten Matti Yrjänä Joensuun dekkarissa Harjunpää ja rakkauden nälkä (1993). Harjunpää kuvaa, kuinka tavalliset, yksinäiset ja kiltitkin ihmiset voivat syyllistyä pahuuteen maailman armottomuudessa. Dekkarissa kuvataan helsinkiläisnaisten asuntoihin murtautuvaa miestä, jonka sisaret suunnittelevat pankkiryöstöä. Romaanin ilmestymisvuonna käyttöönotetulla uudella hätänumerolla 112 oli todellakin käyttöä. Syrjäytyminen ja alkoholismi nousi esille Kreetta Onkelin romaanissa Ilonen talo (1996). Keskisuomalaisen maaseutuperheen äiti alkoholisoituu miehensä kuoleman jälkeen eikä pysty huolehtimaan tyttäristään. Omaelämäkerrallinen romaani kertoo alkoholistiperheen lasten koettelemuksista sijaisperheessä, isovanhempien luona ja kotona. Romaani oli ilmestymisvuotensa tapauksia, ja sen omakohtaisuus ja henkilöhahmojen tunnistettavuus herättivät paljon keskustelua. Kirkkoviinoja hamuillut tunkeutuja sytytti Tyrvään Pyhän Olavin kirkon palamaan syyskuussa 1997. Mauri Kunnas päätti tehdä lastenkirjan Koiramäen joulukirkko (1997), jonka myyntitulot hän lahjoitti kotikirkkonsa jälleenrakennustyöhön. Teoksessa Elsa ja Kille heräävät aikaisin vanhan ajan joulukirkkoon, ja tarina esittelee kristillisiä jouluperinteitä sekä vanhan ajan elämää.
Kirjojen Suomen suositukset 1990-luvulta
Linkistä pääset kirjan esittelyartikkeliin.
- 1999 Veronica Pimenoffin Maa ilman vettä
- 1998 Hannu Raittilan Ei minulta mitään puutu
- 1997 Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkko
- 1996 Kreetta Onkelin Ilonen talo
- 1995 Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki
- 1994 Matti Paloheimon Valkoinen Mandela
- 1993 Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä
- 1992 Daniel Katzin Saksalainen sikakoira
- 1991 Erno Paasilinnan Kauppamiehet isänmaan asialla
- 1990 Olli Jalosen Isäksi ja tyttäreksi
Mitkä kirjat 1990-luvulta ovat sinulle tärkeitä? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!
Artikkelia muokattu 11.1.2018: Maininta e-kirjoista poistettu lukuoikeuksien umpeuduttua.
