Aikajana 1300-luku
| Vuosi | Ruotsi-Suomi | Pohjoismaat ja Itämeren alue | Muu maailma |
| 1300 | Turun tuomiokirkko vihitään käyttöön kesäkuussa 1300. Sarkajako yleistyy 1300-luvulla. Keskiaika alkaa Itä-Suomessa, muualla Euroopassa alkaa myöhäiskeskiaika. | Keskiaikainen lämmin kausi (Medieval Warm Period, MWP) päättyy 1300-luvulla. 800-luvulla alkanut ilmaston lämpeneminen oli huipussaan 1000-luvulta 1300-luvun loppuun, jolloin keskilämpötila oli muutaman asteen koholla. Keskiaikaista lämmintä kautta seurasi pikkujääkausi. | |
| 1302 | Birger Maununpoika, joka on ollut vuodesta 1290 kuninkaana, kruunataan, ja hänen veljensä Valdemar saa Suomen herttuakunnakseen. | ||
| 1303 | n. 1303 Birgitta Birgerintytär eli Pyhä Birgitta syntyy | ||
| 1306 | Marski Torkkeli Knuutinpoika joutuu Birger-kuningasta ympäröivien juonittelujen kohteeksi ja hänet mestataan Tukholman edustalla. | Dante aloittaa Jumalaisen näytelmän kirjoittamisen. | |
| 1308 | Turun linna ja Hämeen linna (Tauestahus) mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa, kun kuningas Maunu Birgerinpoika tekee sovinnon veljiensä Eerikin ja Valdemarin kanssa ja luovuttaa heille läänityksinä kaikki Suomen linnat. | ||
| 1309 | Ensimmäiset maininnat suomalaisista Pariisin maistereista. Ahvenanmaalainen Ragvaldus Turun 10. piispa 1309-1321. | Paavien Baabelin vankeus Avignonissa Etelä-Ranskassa 1309-1377 | |
| 1311 | Novgorodilaiset tekevät sotaretken Hämeeseen. Kronikan mukaan he valtaavat ensin ruhtinas Dimitri Romanovitsin johtamina Kupetskaja-joen (Kauppajoen), polttavat kylän, ottavat vankeja ja saapuvat pitkin Tsornaja-jokea "Vanain linnalle", jonka hirsivarustuksen he sytyttävät palamaan. Linnan puolustajat pakenevat ylös sisälinnoitukseen, joka on luja varustus ja sijaitsee korkealla kalliolla niin ettei sen kimppuun pääse miltään taholta. Hyökkääjät piirittävät linnaa kolme päivää ja lähtevät paluumatkalle. | ||
| 1315 | Suuri nälänhätä 1315-1317. Vuosina 1315 ja 1316 sataa koko kesän eikä viljaa saada kylvettyä. Vuoden 1317 kesällä sade lakkaa, mutta ruoantuotanto palaa normaaliksi vasta 1325. | ||
| 1316 | Kuningas Birger Maununpoika antaa Karjalan naisille täydellisen rauhan ja turvallisuuden, joka vallitsee "itse meidän valtakunnassamme Ruotsissa». Kuningas Birgerin suojelukirje on vanhin Suomea koskeva säilynyt alkuperäisasiakirja . | ||
| 1317 | Piispa Ragvald perustaa n. 1317 Kuusiston piispanlinnan samannimisen saaren itäosaan ja saattaa alulle linnan rakentamisen. | ||
| 1318 | Novgorodin sotajoukko polttaa Turkua, hävittää tuomiokirkkoa sekä Kuusiston piispanlinnaa. Turun linnee ei mainita venäläisissä kronikkalähteissä, joten se todennäköisesti säästyy hävitykseltä. Novgorodin sotajoukko hävittää Kuusiston linnaa. Tällöin tuhoutuu joukko kirkollisia kalleuksia ja asiakirjoja, joista vanhimmat ovat 1190-luvulta. | ||
| 1319 | Maunu Eerikinpojasta tulee komivuotiaana sekä Ruotsin että Norjan kuningas. | ||
| 1320 | Tanskan kuningas Kristoffer II joutuu tekemään myönnytyksiä papistolle ja aatelisille kuninkaanvallan kustannuksella. | ||
| 1321 | Ruotsalainen Pentti Turun 11. piispa 1321-1338. | ||
| 1322 | Novgorodin suuriruhtinas Juri Danilovits saapuu joukkoineen Viipurin linnan edustalle, piirittää linnaa kuukauden ajan ja käyttää apunaan kuutta heittokonetta, mutta ei saa ruotsalaisia poistumaan Viipurista ja Karjalasta. | Eerikinkronikka kirjoitetaan vuosien 1322 ja 1332 välillä. | |
| 1323 | Novgorodin kauppatasavallan ja Ruotsin välillä solmittiin 12. elokuuta 1323 Pähkinäsaaressa "ikuinen rauha", jossa ensimmäisen kerran sovitaan Ruotsille (ja samalla Suomelle) itäraja. Pääosa Karjalaa jää Novgorodin valtapiiriin, mutta Savon, Jääsken ja Ayräpään kihlakunnat tunnustetaan Ruotsiin kuuluviksi. | 1323-1328 Flanderin talonpoikaiskapina | |
| 1324 | Tykkejä käytetään ensimmäisen kerran sodankäynnissä Metzin saarron aikana. | ||
| 1325 | Suomen käskynhaltija Mattias Kettilmundinpoika kutsuu itseään "Suomen päämieheksi" eräässä Hämeen linnassa päiväämässään kirjeessä. | ||
| 1326 | Ahvenanmaa-niminen maakunta mainitaan kirjeessä, jonka Suomen käskynhaltija Kaarle Näskonunginpoika lähettää Tallinnan (Räävelin) raatiherroille ja jossa sovitaan rauhasta osapuolten välillä. Karjaan pitäjän alueella sijaitsevasta Raaseporin linnasta tulee 1300-luvulla läntisen Uudenmaan ja Raaseporin linnaläänin hallinnollinen keskus. Samana vuonna asiakirjoissa esiintyy ensimmäinen Uudenmaan sinetti. | Tanskan Kuningas Kristoffer syrjäytetään ja Tanskassa alkaa kuninkaaton aika. Kalliden ja epäonnisten sotien vuoksi lähes kaikki verotus- ja tullioikeudet annetaan pantiksi velkojille (enemmistö on Holsteinin kreivejä), jotka ovat lainanneet rahaa sotia varten. Tanskan valtiolla ei ole lähes lainkaan tuloja eikä uutta kuningasta valita. Holsteinin kreivi Gerhard hallitsee Tanskaa valtionhoitajana 1326 - 1340. | |
| 1328 | Niilo Maununpoika mainitaan 1328 ja 1330 Ahvenanmaan voutina. | ||
| 1329 | Hauhon asukkaat ovat kirkonkirouksen alla, koska kieltäytyvät luovuttamasta vuosittain kolmea nahkaa kymmenyksinä Turun piispalle | ||
| 1332 | Maunu Eerikinpoika liittää Tanskan maakuntana olleen Skånen lyhyeksi aikaa Ruotsiin. | ||
| 1334 | Maunu Eerikinpoika tukee uudisraivausta lupaamalla uusille peloille neljän vuoden verovapauden | ||
| 1335 | Maunu Eerikinpoika kieltää orjuuden virallisesti | ||
| 1336 | Viipurin linnan käskynhaltija Pietari Joninpoika myöntää Tallinnalle luvan käydä kauppaa Viipurin, Vehkalahden ja Virolahden kauppaloiden kanssa. Viipurista käytetään kaupunkia tarkoittavaa sanaa civitas. | ||
| 1337 | Englannin ja Ranskan välinen sadan vuoden sota 1337-1453 | ||
| 1338 | Uppsalalainen Hemming 12. Turun piispa 1338-1366. Nuorten novgorodilaisten muodostama vapaaehtoisjoukko tekee hyökkäysretken Viipurin linnaa vastaan. | ||
| 1340 | Paavin bulla, joka oikeuttaa julistamaan 25 sääksmäkeläistä talonpoikaa kirkonkiroukseen. Turun ja Viipurin yhdistävä Kuninkaantie muodostuu 1340- tai 1350-luvulla. | Valdemar Atterdag valitaan Tanskan kuninkaaksi Holsteinin kreivi Gerhardin murhan jälkeen. | |
| 1343 | Eestissä alkaa Yrjönyön kapina, joka kestää 1343-1345. Ristiritarit ja tanskalaiset voittavat taistelun. | ||
| 1344 | Kruunu kieltää koronoton ensimmäisen kerran Suomesta käytetään ensi kerran nimeä Itämaa (Österlandia). | ||
| 1345 | Upsalan arkkipiispa ja Turun piispa Hemming sopivat Torniossa, että Pohjanlahden itäpuolella sijaitsevat Kemin ja Sälöisten kappeliseurakunnat kuuluvat piispojen elinajan Turun hiippakunnan alaisuuteen. Samalla he kastavat joukon lappalaisia ja karjalaisia, jotka asuvat tällä alueella. | Tanskan kuningas Valdemar Atterdag myöntää Narvalle kaupunkioikeudet. | |
| 1346 | Porvoo perustetaan | Tanskalaiset kyllästyvät levottomaan alusmaahansa ja Pohjois-Eesti myydään Saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna saa varastointioikeuden. Paikallisten kauppiaiden on toimittava välittäjinä kaikessa Tallinnan kautta kulkevassa kaupassa, minkä vuoksi suurin osa Novgorodin kaupasta kulkee Tallinnan kautta. | |
| 1347 | Kuningas Maunu Eerikinpoika saapuu Suomeen ja vahvistaa Turun linnassa säännöksen kymmenysveron uudesta suorittamistavasta. Tämä on ensimmäinen tunnettu Suomeen tehty kuningasvierailu. | Saksalainen ritarikunta antaa Tallinnan Liivinmaalaisen paikallisosastonsa hallintaan. Pihkovasta tulee itsenäinen kaupunkivaltio. | Mustaa surmana tunnettu rutto saapuu Italiaan. 1348-1350 Musta surma vähensi Euroopan väkilukua ainakin neljänneksellä |
| 1349-1350 | Musta surma riehuu Pohjolassa, Suomen tilanteesta ei ole varmaa tietoa. | Rutto saapuu Bergeniin syksyllä 1349 hansakauppiaiden
mukana ja leviää koko Norjaan seuraavana kesänä.
Black plague, "Svartedauen", kills one third of
Norways inhabitants. |
|
| 1350-luku | Tallinnassa on hieman alle 1000 asukasta. | Tykkien käyttö sodankäynnissä yleistyy 1350-luvulle mennessä. Masuuneja käytetään raudan sulattamiseen. Vanhimmat masuunit on löydetty Lapphyttanista, Ruotsista. | |
| 1350 | Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kaupunkilaki Piispa Hemminki kieltää pappeja pitämästä lapsiaan virka-asunnoissaan | 1300-luvun puolivälissä hansaliitttoon kuuluu 70 kaupunkia. | |
| 1351 | Kuningas Maunu Eerikinpoika oleskelee Suomessa ja asuu Turun linnassa palatessaan toiselta retkeltään Novgorodista. Voimakas novgorodilainen sotajoukko saapuu ruhtinas Borisovin johdolla Viipuriin ja hävittää kaupunkia sekä ympäristöä, mutta linna pysyy puolustajien käsissä. | ||
| 1352 | Varhaisin maininta vesimyllystä Suomessa | ||
| 1355 | Ruotsin ja Norjan unioni purkautuu. | ||
| 1356 | Varhaisin maininta ruotsalaisesta ammattikunnasta (Tukholman räätälit) | Ensimmäiset hansapäivät Lyypekissä | |
| 1357 | Kuningas Eerik Maununpoika tekee matkan Suomeen ja vierailee myös Turun linnassa. | ||
| 1358 | Jacquerie-talonpoikaiskapina Ranskassa | ||
| 1360 | Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valtaa Ruotsin eteläosat uudelleen | ||
| 1361 | Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valtaa Gotlannin. | ||
| 1362 | Suomalaiset saavat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin | ||
| 1364 | Ruotsin kuninkaaksi kutsuttu saksalainen ruhtinas Albrekt Mecklenburgilainen piirittää 5.10. lähtien kymmenen kuukauden ajan Turun linnaa. Mm. Suomen entinen käskynhaltija ja Viipurin linnanpäällikkö Niilo Tuuren-poika Bielke saa tällöin surmansa linnan edustalla. Eräästä kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen kirjeestä ilmenee, että Kuusiston linnan vakinaiseen varusväkeen kuuluu 40 asemiestä. | ||
| 1365 | Turun linnan piiritys päättyy kesällä linnan paloon ja antautumiseen. Albrekt Mecklenburgilainen oleskelee Turussa 24.6. asti. Ruotsin kuninkaaksi tullut Albrekt Mecklenburgilainen määrää Satakunnan voudit valvomaan, etteivät karjalaiset pääse purjehtimaan Pohjanmaalta etelään. Tämä viitannee siihen, ettei Pohjanmaalla ollut vielä tällöin omaa linnalääniä. Kuningas Albrekt Mecklenburgilainen antaa määräyksen, joka rajoittaa Pohjanrannalta tulevien karjalaisten kauppapurjehdusta Pohjanlahdella ja estää heidän pääsynsä ohi Merenkurkun Suomenlahdelle. Kieltoa valvomaan perustetaan nykyisen Vaasan tienoille Korsholman linna, josta tulee koko laajan Pohjanperän hallintokeskus. | ||
| 1366 | Henrik Hartmaninpoika Turun 13. piispa 1366-1367 | ||
| 1367 | Pariisin yliopiston rehtori Johannes Pietarinpoika Turun 14. piispa 1367-1370. Turun piispat olivat syntyperältään suomalaisia vuodesta 1370 lähtien. Kuningas Albrekt Mecklenburgilainen suunnittelee Ahvenanmaan ja eräiden rannikkomaakuntien panttaamista saksalaiselle ritarikunnalle. Kuningas Albrekt Mecklenburgilainen tekee toisen Suo-men-matkansa ja on markkina-aikana Vöyrin satamassa, todennäköisesti nykyisen Karvatin kylän tienoilla. | ||
| 1369 | Kuningas Albrekt Mecklenburgilainen kirjoittaa Pohjanmaalla oleville uskotuilleen ja kehottaa heitä jatkamaan uutterasti työtään sekä neuvottelemaan siitä tarpeen vaatiessa Turun linnanpäällikön kanssa. Työ on todennäköisesti rakenteilla oleva Korsholman linna. | ||
| 1370 | Turkulainen Johannes Westfal Turun 15. piispa 1370-1385. Paavali Justenin Suomen piispain kronikan mukaan Bo Joninpoika rakennutti Raaseporin linnan Johanneksen piispakaudella. | ||
| 1372 | Bo Joninpoika Grip saa koko Suomen läänityksekseen | ||
| 1374 | Korsholman linnan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjoissa saksankielisessä asussa Krytzeborg (Crysseborgh), mistä voidaan päätellä sen rakennuttajien tai rakentajien olleen saksalaisia. Korsholman linnaläänin haltijaksi tulee näinä vuosina Bo Joninpoika Grip ja hänen voudikseen Filippus Kaarlenpoika. | ||
| 1375 | Kastelholman linnan rakentaminen alkaa. Novgorodin miehet rakentavat linnakkeen Oulujoen varteen, Laatokan-Karjalasta Pohjanlahdelle ulottuvan vanhan erä-ja kauppatiensä luoteisimpaan päähän, luultavasti jonkin matkaa Turkansaaresta Oulun suuntaan. | Viisivuotias Norjan kruununprinssi Olof valitaan Tanskan kuninkaaksi. Olofin äiti kuningatar Margareeta (Valdemar Atterdagin tytär) hallitsee poikansa puolesta. | |
| 1378 | Raaseporin linna mainitaan ensimmäisen kerran linnan-päällikkö Tord Rörikinpoika Bonden siellä päiväämässä kirjeessä. | ||
| 1377 | Bo Joninpoika Grip otattaa haltuunsa Oulujoen alueen ja perustaa jokisuuhun varustetun kauppapaikan, venäläisessä kronikassa esiintyvän »Owlan linnan». Novgorodi-laiset ryhtyvät piirittämään linnaa vielä samana vuonna, mutta eivät saa ruotsalaisia poistumaan rannikolta. Nov-gorodilainen sotajoukko ottaa kuitenkin paljon vankeja ennen kuin lähtee paluumatkalle. | ||
| 1378 | Suuri skisma 1378-1418 | ||
| 1380 | Tanskan kuningas Olof valitaan myös Norjan kuninkaaksi kun hänen isänsä Norjan kuningas Håkon kuolee. | ||
| 1381 | Talonpoikien kapina Englannissa | ||
| 1386 |
Vehmaalainen Bero Balk Turun 16. piispa 1385-1412.
Vitaliaaniveljet liikkuvat Suo- menlahden itäosan rannikoilla, mutta Viipurin linnan käskynhaltija Kaarle Ulfvinpoika Sparre suojelee kaupunkia heidän hyökkäyksiltään. |
Kuningatar Margareeta läänittää Schleswigin Holsteinin kreiveille. | |
| 1387 | Olof kuolee ja Kuningatar Margareetasta tulee Tanskan ja Norjan hallitsija. Norjalle kuuluva Islanti liitetään myös valtakuntaan. | ||
| 1388 | Kastelholman linna mainitaan ensimmäisen kerran niiden linnojen joukossa, jotka Bo Joninpojan kuoleman (1386) jälkeen joutuvat kuningatar Margareetalle. Ruotsalaiset valitsevat kuningatar Margareetan hallitsijakseen ja ryhtyvät kapinaan kuningastaan Albrekt Mecklenburgilaista vastaan. | ||
| 1389 | Tukholman merisaarto. Gotlantiin majoittuneet vitaliaaniveljet toimivat kuningatar Margareetan ja Albrekt Mecklenburgilaisen sotien aikana saarretun Tukholman muonittajina. Bo Joninpoika Gripin testamentin toimeenpanijakunta kehottaa Hämeen linnanvouti Maunu Kasia ja maakunnan asukkaita osoittamaan kuuliaisuutta kuningatar Margareetalle sekä alistumaan Turun linnan ja Raaseporin voutien alaisuuteen. Kuningatar Margareeta ja Lundin arkkipiispa lähettävät Korsholman linnan päällikölle kirjeen, jossa he selostavat kristinuskon olemusta ja kehottavat huolehtimaan, että linnaläänin väestö ja etenkin lappalaiset omaksuvat sen uskonnokseen. Ruotsin hallitsijaksi valitaan kuningatar Margareeta, joka on jo Norjan ja Tanskan hallitsija. Kalmarin unioni saa alkunsa. | Albrekt Mecklenburgilainen otetaan vangiksi. Tukholma ei alistu kuningatar Margareetan alaisuuteen. | Osmaniarmeija murskaa serbit Kosovossa Balkanilla |
| 1392 | Vitaliaaniveljet harjoittavat merirosvousta Itämerellä 1392-1402 | ||
| 1395 | Vitaliaaniveljet liikkuvat Suomen rannikoilla ja veljeilevät Turun linnan uuden käskynhaltijan Knut Bonpoika Gripin kanssa. | Lindholmin sopimuksella Albrekt Mecklenburgilainen vapautetaan ehdolla, että hän maksaa 60000 markkaa kolmen vuoden sisällä. Hansaliitto saa Tukholman pantiksi velan maksusta. | |
| 1396 | Kastelholman linnanpäällikkö Tord Rörikinpoika Bonde kirjoittaa Raaseporista Tallinnan raadille ja pyytää sen jäseniä toimimaan niin, että ne 6 lastia (noin 15 tonnia) ruista ja 18 haarniskoitua palvelijaa, jotka Gotlannissa majailevat tanskalaiset merisissit ovat ryöstäneet Raaseporista, saataisiin takaisin oikeille omistajilleen. Vitaaliveljekset, joiden laivasto käsittää kahdeksan suurta ja toistasataa pienempää alusta, vetäytyvät Pohjanlahdelle ja valtaavat Korsholman linnan. | ||
| 1397 | Kalmarin Unioni 1397-1521. Margareetan sisarentyttärenpoika Eerik Pommerilainen kruunataan ensimmäiseksi unionikuninkaaksi 1397. Samalla kirjoitetaan unionisopimus Tanskan, Norjan ja Ruotsin välille. | ||
| 1398 | Vitaalipäällikkö Sven Sture tekee kuningas Eerikin ja kuningatar Margareetan kanssa sopimuksen, jossa hän sitoutuu luovuttamaan veljestön hallussa olevan Korsholman linnan kuninkaalle seuraavan pääsiäisen jälkeen. | Saksalainen ritarikunta miehittää Gotlannin. Albrekt Mecklenburgilainen ei pysty maksamaan lunnaitaan ja Hansaliitto luovuttaa Tukholman kuningatar Margareetalle vastineeksi kauppaoikeuksista. |
| Kansainvaellusaika |
| Varhaiskeskiaika eli "Pimeä keskiaika" |
| Sydänkeskiaika |
| Myöhäiskeskiaika |