Aikajana 1200-luku
| Vuosi | Suomi | Pohjoismaat ja Itämeren alue | Muu maailma |
| 1200-luku | 1200-luvulla kirjoitetaan Tanskalainen purjehdusopas, joka kertoo kuinka purjehditaan Suomeen. | n. 1200-1300 Atsteekit muuttavat Mexiconlaaksoon n. 1200-1230 Inkat perustavat valtion Cuzcoon 1200-luvulla gotiikka syrjäyttää Keski-Euroopassa romaanisen rakennustyylin. | |
| 1201 | Riika perustetaan ja Albert von Buxhoevden nimetään Riikan piispaksi. | ||
| 1202 | 4. ristiretki 1202-1204. Alun perin Egyptin valtaamiseen tähdännyt ristiretki päättyy Konstantinopolin valtaukseen. | ||
| 1204 | Ristiretkeläiset valloittavat Konstantinopolin ja perustavat Balkanille ja Kreikkaan latinalaisvaltioita |
||
| 1209 | Ristiretki Etelä-Ranskan kerettiläisiksi leimattuja kataareja vastaan. Oxfordin yliopisto on suljettuna 1209-1214 kahden raiskauksesta syytetyn opiskelijan murhan vuoksi. Cambridgeen murhien vuoksi paenneet opiskelijat perustavat Cambridgen yliopiston. Paavi hyväksyy Pyhän Franciscus Assisilaisen perustaman munkkiveljeskunnan, fransiskaanit. | ||
| 1210 | Skånen maakuntalaki kirjoitetaan muistiin. | ||
| 1212 | Lasten ristiretki. Tuhannet pyhälle maalle aikoneet lapset myydään orjiksi Egyptiin. Kristityt peittoavat muslimivallan Las Navas de Tolosassa Espanjassa | ||
| 1215 | Juhana Maaton vahvistaa vasallien oikeudet allekirjoittamalla Magna Chartan | ||
| 1216 | Paavi Innocentius III vahvistaa kuningas Eerik Knuutinpojan oikeudet maahan, jonka hänen edeltäjänsä ovat valloittaneet pakanoilta. Samalla Eerik saa oikeuden asettaa tähän maahan yhden tai kaksi piispaa, jotka ovat Upsalan arkkipiispan alaisia. | ||
| 1217 | Eestissä Sakalan maakunnan vanhin Lembitu johtaa joukkonsa liiviläisiä, saksalaisia ja latgaleja vastaan, mutta häviää taistelun ja kuolee. | 5. ristiretki 1217–1221. Egyptiin suuntautunut ristiretki päättyi tuloksettomana ristiretkeläisten antautumiseen. | |
| 1219 | Tanskalaiset valloittavat kuningas Valdemar II:n johdolla nykyisellä Tallinnan Toompealla sijainneen linnoituksen ja sitä ympäröivät alueet. Legendan mukaan Tanskan lippu Dannebrog laskeutuu taivaasta. | ||
| 1221 | Paavi Honorius III ilmoittaa bullassaan, jonka hän lähettää Linköpingin piispalle, Gotlannissa olevalle Rooman sistersiläisluostarin apotille ja Visbyn rovastille, ottaneensa »Suomen piispan, papiston ja kansan» erikoiseen suojelukseensa ja kehottaa kirjeen vastaanottajia huolehtimaan siitä, ettei suojelukseen otetuille tapahtuisi minkäänlaista vääryyttä. | 1221-1223 eestiläiset yrittivät valloittaa Tallinnaa takaisin tanskalaisilta, mutta yritykset epäonnistuvat. | |
| 1223 | Mongolit tuhoavat Kiovan Rusin armeijan Kalka-joen taistelussa. | ||
| 1224 | Tartto jää lopullisesti saksalaisten hallintaan monien taistelujen jälkeen. Tartto ja sen ympäristö läänitetään piispa Hermannille ja Tartosta tulee keskiaikaisen vasallivaltion, Tarton hiippakunnan keskus. | ||
| 1225 | Turun 4. piispa englantilainen dominikaanimunkki Tuomas n. 1225-1245. | ||
| 1226 | Novgorodilaiset tekevät talvella 1226—27 ruhtinas Jaros-lav Vsevolodovitsin johdolla pitkän hävitysretken Hämeeseen ja ottavat paljon vankeja. Samantapaisista Hämeen retkistä on kronikkatietoja vuosilta 1143, 1178, 1186, 1191, 1227, 1228 ja 1292. Läntinen usko on saavuttanut jo siinä määrin jalansijaa Hämeessä, että hämäläiset ovat luopuneet pakanallisista hautaustavoistaan 1100-luvun puolivälissä ja elävät nyt roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiirissä. | Falunin kuparikaivos avataan. | |
| 1227 | Ristiritarit hallitsevat Tallinnaa 1227-1236. | ||
| 1228 | 6. ristiretki 1228-1229. Keisari Fredrik II saa Jerusalemin haltuunsa ja sopii kymmenvuotisen aselevon muslimien kanssa. | ||
| 1229 | Paavi Gregorius IX lähettää Linköpingin piispalle bullan, jossa hän sallii Suomen piispanistuimen siirtämisen soveliaampaan paikkaan. Piispanistuin siirretään Nousiaisista Aurajoelle Koroisiin. Koroisten kylä sijaitsi lähellä Turun nykyistä keskustaa, mutta jäi keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolelle. Tätä vuotta pidetään Turun perustamisvuotena. Myöhemmin samana vuonna paavi lähettää toisen bullan, jossa hän vahvistaa bullassaan täkäläisen kirkon omistusoikeuden niihin hiippakunnan alueella oleviin pakanallisiin kultti-keskuksiin, uhrilehtoihin ja palvontapaikkoihin, joista suomalaiset ovat luopuneet kääntyessään kristinuskoon. | Pariisin yliopiston opiskelijoiden lakko 1229-1231. Yliopiston toiminta lakkaa kahdeksi vuodeksi. Toulousen yliopisto perustetaan. | |
| 1230-luku | Kalparitaristo kutsuu Gotlannista saksalaisia kauppiaita Tallinnaan. | ||
| 1230 | Tallinnan Nikulisten kirkko valmistuu. | ||
| 1232 | Piispat luopuvat käyttämästä Maskun Stenbergaa, joka on ollut heidän turvalinnanaan Nousiaisten kautena. | ||
| 1234 | Mongolit valloittavat Jin-valtakunnan Kiinassa. Ensimmäiset
mongolihyökkäykset Sung- valtakunnan aikana. |
||
| 1236 | Hämäläiset, joista ainakin osa on tyytymättömiä kirkon asettamiin velvoituksiin ja katkeria vanhojen uhrilehtojensa menettämisestä, nousevat kapinaan ja pesevät vihkiveden tukastaan. | Kalparitaristo liitetään Saksalaiseen ritarikuntaan | |
| 1237 | Tallinnan lähellä sijaitseva Jaanin leprasairaala mainitaan ensimmäisen kerran. | 1237-1238 Mongolit valloittavat Kiovan Rusin valtakunnan. Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski tekee verosopimuksen mongolien kanssa ja Novgorod jää valloittamatta. | |
| 1238-1239 | Ruotsalainen ylimys ja hallitusmies Birger Maununpoika tekee Eerikinkronikan
mukaan ristiretken Hämeeseen ja saattaa hämäläiset
lopullisesti Ruotsin kruunun alaisuuteen. Samalla hän »miehittää maan ruotsalaisilla miehillä» ja perustaa Vanajaveden tienoille linnan (Taffwasta borg). Hämäläiset joutuvat Suomen piispan alaisiksi ja heidät velvoitetaan maksamaan säännöllistä veroa Ruotsin kuninkaalle. (toisten tulkintojen mukaan Birgerin ristiretki tapahtui vasta 1249-1250) |
||
| 1240 | Suomen piispan Tuomaksen joukot häviävät Nevajoella Aleksanteri Nevskin armeijalle. | Dominikaanit ryhtyvät rakentamaan Pyhän Katariinan luostaria Tallinnaan. | Mongolit tuhoavat Kiovan ja jatkavat Puolaan ja Unkariin. |
| 1241 | Hampurin ja Lyypekin kauppiaat muodostavat liiton eli hansan ja poistavat tullimaksut keskinäisestä kaupastaan. | ||
| 1242 | Aleksanteri Nevski voittaa Saksalaisen ritarikunnan joukot Peipsijärven jäällä | ||
| 1245 | Westminster Abbeyn rakentaminen aloitetaan Lontoossa. | ||
| 1248 | Turun piispana n. 1225-1245 ollut Tuomas kuolee Visbyssä paettuaan (1245?) sinne venäläisten ja kuurilaisten raivoa. | Tallinna saa kaupunginoikeudet kun Tanskan kuningas Plovpenning saa valtakirjan Lyypekiltä. | 7. ristiretki 1248-1254. Ristiretken johtaja Ranskan Louis IX vietti suurimman osan ajasta Acressa. |
| 1249 |
Turun dominikaaniluostari ja luostarikoulu perustetaan.
Turun Pyhän Olavin dominikaaniluostari perustetaan
Aurajokivarteen, nykyisen Kaskenkadun kohdalla olevaan rinteeseen.
Länsi-Göötanmaalainen Bero Turun 5. piispa 1249-1258. Paavi Innocentius IV:n suojelukirje Suomen piispalle, papistolle ja kansalle. Tämän on arveltu tarkoittaneen, että 1240-luvulla Ruotsin valtakunnan jaarliksi ja maan tosiasialliseksi johtajaksi kohonnut Birger Maununpoika olisi tehnyt seuraavana vuonna ns. toisen ristiretken Hämeeseen. |
||
| 1250 | n. 1250 Turun tuomiokirkon vanhin osa, sakaristo valmistuu. Kirkko vihitääin piispankirkoksi 17.6.1300. | Keisari Fredrik II kuolee ja Saksan valta Italiassa päättyy | |
| 1252 | Eerikinkronikan mukaan Birger jaarli perustaa Tukholman. | ||
| 1253 | 1253-1325 Holsteinin kreivit ja Schleswigin herttua kapinoivat Tanskan kuningasta vastaan Hansaliiton avustuksella. Lundin arkkipiispa yrittää kaapata vallan Tanskan kuninkaalta. | ||
| 1255 | Marco Polon isä Nicolo ja setä Maffeo lähtevät matkalle Aasiaan ja saapuvat Kiinaan 1266. | ||
| 1257 | Sorbonnen yliopisto perustetaan Pariisiin. | ||
| 1258 | Itä-Göötanmaalainen Ragvaldus 6. Turun piispa 1258-1266 | Mongoliarmeija tuhoaa Bagdadin ja teloittaa viimeisen abbasidikalifin | |
| 1259 | Turku mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa latinalaisella nimellään Aboa tuomiokirkkoa koskevassa paavi Aleksanteri IV:n bullassa. | ||
| 1260 | Birger-Jaarlin perintölaki. Lain mukaan tytär perii 1/3, poika 1/2 . |
||
| 1261 | Bysanttilaiset valtaavat Konstantinopolin uudelleen | ||
| 1262 | Islanti joutuu Norjan hallintaan. | ||
| 1265 | Tallinna saa oikeuden lyödä rahaa. | ||
| 1266 | Länsi-Göötanmaalainen Catillus Turun 7. piispa 1266-1286. | Norjan kuningas Maunu Lainparantaja lopettaa sodan Skotlannin kanssa myymällä Isle of Manin ja Hebridit Skotlannille. | |
| 1267 | Tallinnan Olevisten kirkko mainitaan ensi kerran. | ||
| 1270-luku | Hämeen linnan syvä kaivo on 1270-luvulta, joten tuleva Hämeen linnan paikka Vanajaveden äärellä on mahdollisesti jo kenttävarustuksena ja Hämeen voudin käytössä. Suomen vanhin kivikirkko Jomalan Pyhän Olavin kirkko rakennetaan noin 1270-1290. | ||
| 1270 | 8. ristiretki. Ranskan Louis IX kuoli pian Tunisin piirityksen alkamisen jälkeen. Ristiretki päättyi vapaakauppasopimukseen kristittyjen ja Tunisin muslimien välillä. n. 1270 Zimbabwen suuri muuri rakennetaan | ||
| 1271 | Rurikin dynastia loppuu Venäjällä | 9. ristiretki. Kahdeksannelle ristiretkelle osallistunut Edwar I jatkaa Syyriaan, mutta ei saa juuri mitään aikaiseksi. Mongolien johtaja Kublai-kaani omaksuu dynastialleen kiinalaisen Yuan-nimityksen. Marco Polon isä Nicolo lähtee uudelle matkalle Kiinaan ja ottaa poikansa Marco Polon mukaan. | |
| 1276 | Upsalan arkkipiispa Fulkon tekee tarkastusmatkan Suomeen ja Turun hiippakunnan alaisuuteen perustetaan neljän kanungin muodostama sekulaarinen tuomiokapituli, jolle annetaan oikeus piispanvaaliin. Turun hiippakunnan tuomiokapituli on Suomen vanhin edelleen toimiva virasto. | ||
| 1277 | Kuningas Maunu Ladonlukko myöntää pirkkamiehille yksinoikeuden saamelaisten verotukseen (kyseessä saattoi olla jo olemassa olleiden oikeuksien vahvistus) | ||
| 1279 | Kiinassa viimeinen Sung-keisari hukkuu meritaistelussa Yaishanin saaren lähellä. Mongolit hallitsevat koko Kiinaa. | ||
| 1280 | Ruotsalainen ylimys Kaarle Kustaanpoika nimitetään Suomen käskynhaltijaksi, maan ensimmäiseksi prefektiksi ja hallitusvallan ylimmäksi edustajaksi maahamme (praefectus Finlandiae). | Ruotsi valloittaa Gotlannin. | |
| 1280-luku | Turun linnan rakentaminen aloitetaan. Aurajoen suussa olevalle kallioluodolle ryhdytään rakentamaan suorakulmion muotoista, korkeiden kivimuurien suojaamaa leirikastellia, jonka kullekin sivulle tulee oma porttinsa. Hämeen linnan rakentaminen aloitetaan. Vanajaveden rannalla kohoavalle sorakumpareelle aletaan rakentamaan neliömäistä harmaakivistä kehämuuria, joka varustetaan kolmella matalalla tornilla ja jonka eteläkulmaukseen muurataan kivinen kaksikerroksinen asuinrakennus. | Tartto hyväksytään hansaliiton jäseneksi ja siitä muodostuu kukoistava kauppakaupunki Pihkovan ja Novgorodin kauppatien varrelle. | |
| 1281 | Kirkko saa verovapauden | ||
| 1282 | Riika liittyy Hansaliittoon. | ||
| 1284 | 1284-1291 Birger-jaarlin nuorin poika Pentti Ladonlukko Suomen ensimmäinen herttua. | ||
| 1285 | Silmälasit keksitään Firenzessä. | ||
| 1286 | Sigtunan priori Johannes Turun 8. piispa 1286-1290. Piispa Johanneksen aikana Suomen piispanistuin siirretään Turkuun ja Unikankareen kummulla sijaitsevaa, todennäköisesti saksalaisten hansakauppiaiden käytössä olevaa Pyhän Marian kirkkoa ryhdytään muuttamaan tuomiokirkoksi. | Tallinna saa hansakaupungin oikeudet. | |
| 1288 | Visby julistautuu itsenäiseksi ja Gotlannissa puhkeaa sisällissota. | ||
| 1290 | Piispanistuin siirretään alemmaksi Aurajokea Koroisista Turkuun | Tukholman kaupunginlaki n. 1290 | |
| 1290-luku | Hämeen linna perustetaan | ||
| 1291 | Vanhin tieto suomalaisen ulkomailla harjoittamista opinnoista: Petrus Dacus de Finlandia lähetetään opiskelemaan logiikkaa Århusiin. Suomalainen Maunu Turun 9. piispa 1291-1308. Edellinen piispa Johannes Uppsalan arkkipiispaksi 1290, kuolee 1291. | ||
| 1292 | Novgorodilaiset tekevät hävitysretken Hämeeseen. Tämän vuoksi piispa Maunu myöntää Hämeen asukkaille vapautuksen neljännen piispallisen Valkonahan suorittamisesta. Paavi Nikolaus IV:n kirjeessä 1292 Turun kirkkoa kutsutaan ensi kerran tuomiokirkoksi (ecclesiae cathedralis). Piispa Henrikin pyhäinjäännökset siirretään 1292—96 välillä Nousiaisista rakenteilla olevaan Turun tuomiokirkkoon. | ||
| 1293 | Ruotsin valtakunnanmarski Torkkeli Knuutinpoika tekee sotaretken Länsi-Karjalaan sekä perustaa Suomenvedenpohjan ja Suomenvedenselän väliseen kapeaan salmeen, ikivanhan kauppapaikan lähelle, Viipurin linnan. Linnan perustaminen merkitsee Ruotsin vallan lopullista vakiintumista Etelä-Suomessa. | ||
| 1294 | Suurehko novgorodilainen sotajoukko hyökkää Viipurin linnaa vastaan, mutta linna kestää piirityksen ja hyökkääjien johtaja Ivan Klekatsevits kaatuu taistelussa. | ||
| 1295 | Kuusiston linna esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran. Maunu I päivää kirjeensä Kuusistossa. Oletetaan, että linnana olisi jo Maunu I:n aikaan ollut puurakenteinen rakennusryhmä. Viipurin (Viborg) nimi esiintyy ensi kerran eräässä Birger-kuninkaan kirjeessä, jonka hän lähettää Saksan keisarille Adolf Nassaulaiselle. Uuden linnan sanotaan siinä lisäävän "merellä kulkevain turvallisuutta ja rauhaa". | ||
| 1298 | Marco Polo jää vangiksi Genovan ja Venetsian välisessä meritaistelussa. Vankilassa hän kirjoittaa kirjan Kiinan-matkastaan. |
| Kansainvaellusaika |
| Varhaiskeskiaika eli "Pimeä keskiaika" |
| Sydänkeskiaika |
| Myöhäiskeskiaika |