1600-lukua on kutsuttu koulutuksen vuosisadaksi Suomessa. Tuolloin perustettiin mm. Suomen ensimmäinen yliopisto.
Tietolaatikko
- Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin vuonna 1640.
- Johannes Gezelius vanhempi tunnetaan Suomen kansanopetuksen isänä.
- Turun piispana toiminut Gezelius vanhempi myös painatti ja kustansi useita kirjoja, mm. Yxi paras lasten tawara (1666).
- Vuonna 1686 kirkkolakiin tuli vaatimus yleisestä lukutaidosta.
Turun akatemia perustettiin 1640, oppikouluverkosto laajeni huomattavasti ja kansanopetus eteni Johan Gezelius vanhemman (1615–1690) johdolla.
Kuningas Kustaa II Adolf oli kiinnostunut koulujen kehittämisestä ja käynnisti koulunuudistuksen heti valtaannousunsa jälkeen. Huomiota kiinnitettiin mm. luonnontieteiden opetukseen, vaikka se ei toteutunutkaan. Koulun tuli kasvattaa hänen mielestään virkamiehiä kehittyvän hallinnon ja talouselämän palvelukseen.
Koulujen uudistamistyöhön mukaan kutsuttiin myös vuosisadan merkittävin kasvatusajattelija Amos Comenius. Yhteistyö Comeniuksen kanssa ei johtanut tuloksiin ja koulu-uudistus toteutettiin vanhalta pohjalta.
Ruotsin koko valtakuntaa koskeva ensimmäinen koululaki säädettiin 1620. Sotien vuoksi se vahvistettiin vasta 1649 ja tunnetaan Kristiina-kuningattaren koulujärjestyksenä.
Vaikka 1600-luvulla varjosti raskas 30-vuotinen sota, vuosisata ei ollut yksin sodankäyntiä. Ruotsin itäisessä maakunnassa eli suomalaisten asuinalueella vaikutti ”hyvä kreivi” Pietari Brahe, joka ei syyttä astele Turun akatemian vihkiäiskulkueessa.
”Kreivin aikaan” Elämää Suomessa 1600-luvulla
Kuuntele Kouluradion ohjelma vuodelta 1965. Ohjelmassa kuvaus koulupäivästä triaviaalikoulussa.
Johan Gezelius vanhempi
Piispa Johan Gezelius vanhempi on nimetty Suomen kansanopetuksen isäksi. Kirkko vastasi äidinkielisestä kansanopetuksesta. Merkittävää on, että nyt alettiin pitää myös kirkonkirjoja, joihin merkittiin seurakuntalaisten nimet ja osaamisen laajuus.
Johan Gezelius vanhemman kirjoittama ja painattama kirja Yxi paras Lasten tawara löytyy digitoituna Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lukkarinkoulussa
Kansan lukutaidon opettamisesta määrättiin vuoden 1686 kirkkolaissa. Lukkarin tehtäviin saattoi kuulua ns. lukkarinkoulun pitäminen. Entisajan lukkarin tehtävät olivat varsin moninaiset.
Samuli Alaspää kertoo entisajan lukkarin tehtävistä. Äänite on vuodelta 1965.
Lukkarinkoulu ja lukuseteli saattoi olla monelle kova haaste. Usein kai lukeminen jäikin ulkoaopettelun varaan. Kuuluin lienee Aleksis Kiven kuvaus lukemisen vaikeudesta Seitsemässä veljeksessä pari sataa vuotta myöhemmin.
