”Tässä antaudutaan Venäjän intressien edistäjäksi”, Heidi Hautala sanoo Tarja Cronbergin toiminnasta

Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala (vihr) ei pidä vihreiden entisen puheenjohtajan Tarja Cronbergin tapausta mainehaittana vihreille.

– Toki sillä voidaan revitellä, mutta en näe, että se olisi iso ja vakava asia vihreille.

Puolueensa kokeneimpaan kaartiin kuuluvan Hautalan mukaan vihreiden historia on Venäjään liittyen ”täysin puhdas”.

– Mehän lähdimme 1980-luvun lopulla rakentamaan nimenomaan yhteyksiä silloisen Neuvostoliiton ja sen satelliittivaltioiden riippumattomiin kansalaisliikkeisiin, Hautala sanoo.

– Hän rauhantutkijana arvioi tätä tilannetta, kuten on arvioinut, ja mielestäni on tehnyt siinä pahan virhearvioinnin, Hautala arvioi Cronbergin toimintaa.

Hautala ei muista Cronbergin puheenjohtajakaudelta (2005–2009), että puolueen sisällä Cronberg olisi erityisesti profiloitunut keskusteluissa Venäjästä.

– Vihreillä ei sikäli ole erityisesti tarvetta tutkia Tarja Cronbergin Venäjä-politiikkaa, Hautala sanoo.

Cronberg on kertonut eronneensa vihreistä.

”Informaatiovaikuttamista”

Cronberg on perustellut osallistumistaan Venäjällä järjestettyihin seminaareihin sillä, että hän katsoo olevansa välittäjän asemassa. Hän sanoo, että hän saa Venäjällä pidettävistä foorumeista merkityksellistä tietoa omalle tutkimukselleen.

– On minusta ongelmallista ajatella, että olisi jonkinnäköistä tiedonvaihtoa tai välitysyrityksiä. Tässä tosiasiassa antaudutaan Venäjän tämän hetkisten intressien edistäjäksi, Hautala arvioi Cronbergin perusteluja.

Seminaareja voi pitää ”Venäjän informaatiovaikuttamisena ja propagandana”, Hautala arvioi.

– Ensimmäinen testikysymys on, että onkohan niihin otettu mukaan yhtään sellaista henkilöä, joka olisi tunnetusti Kremlin kriitikko. Varmasti ei, Hautala sanoo.

Voiko tästä Cronbergin osallistumisesta olla jotain haittaa Suomelle?

– En lähtisi niin pitkälle vetämään johtopäätöksiä, Hautala sanoo.

Kaksijakoinen rauhanliike

Cronberg toimi Rauhanliiton puheenjohtajana neljätoista vuotta marraskuuhun 2023 asti.

Rauhanliike oli jo neuvostoaikaan kaksijakoinen, Hautala arvioi.

– Oli ne, jotka vastustivat [Yhdysvaltojen] euro-ohjuksia ja ne, jotka vastustivat yleensä asevarustelua riippumatta siitä, kenen asevarustelua se oli.

Vanhoja ”virtauksia” voi nähdä edelleen rauhanliikkeessä.

– Vaikka Suomessa yleinen mielipide ja virallinen linja on Ukrainan puolella ja katsoo, että Venäjän hyökkäys on ollut provosoimaton, niin silti myös rauhanliikkeessä on ollut näitä virtauksia, jotka näkevät sen ehkä enemmän Venäjän niin sanotusti oikeutettujen intressien kannalta, Hautala sanoo.

Hallitus päätti hiljattain lakkauttaa kaikki rauhanjärjestöjen tuet vuodesta 2025 alkaen.

Hautala harmittelee ilakointia, joka valtionrahoituksen lopettamisesta on seurannut.

– Ei voi arvostella koko rauhanliikettä. Käsittääkseni esimerkiksi Sadankomitea ja Rauhanliitto ovat aina olleet puolueettomia ja riippumattomia, ja arvostelleet kaikkea asevarustelua.