Sini Sovijärvi
Yle
Renessanssi ja barokki olivat pitkiä ajanjaksoja, jotka toteutuivat Euroopassa hiukan eri aikoina. Kumpikin oli suurenmoinen aalto, joka pyyhkäisi läpi henkisen, esteettisen ja fyysisen maailmankuvan. Taide, arkkitehtuuri ja musiikki syntyivät uudelleen ja sittemmin koristautuivat komeasti. Ne vyöryivät aikalaisten tajuntaan mullistavina ilmiöinä. Jokapäiväisessä todellisuudessa elävä muoti reagoi aaltoliikkeisiin trendikkäästi. Renessanssi toi komeat, raskaat kankaat ja ihmiskehon siluetin. Barokki esitteli kevyet materiaalit hörhelöineen ja uudenlaisen mukavuuden.
Raskas ja loistelias renessanssi
Renessanssi alkoi Italiassa jo 1300-luvun alkupuolella ja jatkoi kukoistustaan koko 1400-luvun aina 1500-luvun lopulle. Muualle Eurooppaan se rantautui hitaammin, 1400-luvun puolivälissä. Koko maailmaa koskettaneet historialliset harppaukset, kuten löytöretket ja sittemmin kirjapainotaito eli painotekniikka, mullistivat tiedonkulun, joka verkkaisella keskiajalla oli vielä sangen hidasta.
Nyt lähtivät liikkeelle muodin ja pukeutumisen oppaat ja mallinuket, joiden kautta saatettiin seurata trendejä eri maissa. Myös uusia muotituotteita ja asusteita, kuten neulotut sukat, saapuivat markkinoille.
Professori Paula Hohti (Aalto-yliopisto, Taiteen laitos) työskentelee Helsingin lisäksi Italian hurmaavissa, historiallisissa kaupungeissa Venetsiassa, Sienassa, Luccassa ja Firenzessä. Museoiden ja historiallisten rakennusten varastot ovat hänen ominta työmaataan. Hohdin tutkimuskohteet ovat muodin ja pukeutumisen historia, materiaalisen kulttuurin ja kulutuksen historia,
Italian Renessanssin ja varhaisen modernin ajan kulttuuri, tekstiilihistoria ja kansainvälinen kaupankäynti varhaisena modernina aikana sekä kokeellinen historian tutkimus ja käytännölliset menetelmät historiallisessa tutkimuksessa.
Paula Hohti johtaa pukuhistorian laajaa, viisivuotista EU-projektia, jossa tutkijat useasta maasta paneutuvat pukuhistorian eri aspekteihin, sen materiaalisiin ja kulttuurisiin merkityksiin Euroopassa 1550-1650.
Keskiössä ovat alempien sosiaaliluokkien pukeutuminen ja materiaalit vaatetuksessa. Projektin Refashioning the Renaissance tiimiin kuuluvat: Dr Michele Robinson (University of Sussex, UK), PhD Candidate Anne-Kristine Sindvald Larsen (University of Copenhagen, Denmark), Dr Stefania Montemezzo (University of Verona, Italy), M.A. Piia Lempiäinen (University of Helsinki, Finland) ja Dr Mattia Viale (University of Verona, Italy).
Refashioning the Renaissance -EU-projekti
Renessanssi vaihtuu barokkiin
FT Riikka-Maria Pöllä on historioitsijana keskittynyt tutkimaan Ranskan, varsinkin Pariisin yläluokan naisten ihanteellista ulkoista olemusta ja pukeutumista 1600-luvulla. Tuolloin Aurinkokuninkaan vuosisadalla Pariisin Le Marais -kaupunginosa oli muodin kehto. Siellä liikkuivat sivistyneet, vauraat salonkien emäntinä toimivat ylhäisörouvat ja omiin salonkeihinsa hoviherroja vastaanottavat kurtisaanit.
Väitöskirja Refashioning the Respectable Elite Woman in Louis XIV's Paris – Madame de Sévigné and Ninon de Lenclos julkaistiin Helsingin yliopistossa v. 2017.
FT Riikka-Maria Pöllän väitöskirja käsittelee itsensä esittämistä kahden suuren ranskattaren kautta, jotka edustivat 1600-luvun pariisittaren naisideaalia. Eriävistä siveyskäsityksistään huolimatta kurtisaani Ninon de Lenclos(1620 – 1705) ja Mme de Sévigné (1626 – 1696) näyttäytyivät hienostuneisiin ja muodikkaisiin pukuihin pukeutuneina Pariisin 1600-luvun trendikkäimmässä kaupunginosassa, Le Marais'ssa. Se oli miljöö, jossa eliitti kokoontui keskustelemaan kirjallisuudesta ja kutkuttavista, ajankohtaisista ilmiöistä.
Ranskassa 1600-luvun uutuus oli huippumuodikas vaatekappale nimeltä "manteau". Se oli siro takkileninki, joka peitti kauniisti etualalla pilkahtelevan aluspuvun. Manteau kuului jokaisen muotitietoisen ranskattaren garderobeen. Varakkailla daameilla niitä saattoi olla useampia.
